Tänään oli sitten viimeiset Kaisan ja minun vetämät harkat OKK:n jatkoryhmälle. Teimme ryhmän kanssa yhteistyötä lokakuusta 2006 tähän päivään eli 7 kk. Seitsemän kuukautta, ei uskoisi. Aika on mennyt todella nopeasti. Muistan kuitenkin kuin eilisen päivän, kun pidimme ensimmäisen treenin ja teimme ratapätkän, jotta näkisimme missä itse kukin on menossa. Ryhmä tuntui oikein mukavalta ja motivoituneelta. Ja tämä tuntuma piti paikkansa. Jokaisella ryhmäläisellä oli hyvät pohjatyöt alla jatkaa tässä ryhmässä.
Treenimme koostuivat hieman pidemmistä ratapätkistä sekä pikkuharkoista. Keskityimme ohjausteknisiin asioihin sekä estesuoritusten vahvistamisiin. Välillä, noin joka 5. viikko, teimme koko radan, jotta ohjaajat pääsivät kokeilemaan opeteltuja asioita radalla. Pyrimme ottamaan jokaisen koirakon huomioon omina yksilöinä ja etenemään jokaisen omassa tahdissa. Emme halunneet, että ryhmän jäsenet "kilpailevat toisiaan vastaan" vaan ovat ylpeitä omista edistysaskelistaan. Jokaisesta treenistä löytyy alla jotain (m. kommentteja sekä ratapiirroksia).
Tänään teimme Kaisan laatiman,, haastavan "kisaradan", missä ei kuitenkaan ollut mitään sellaista, mitä emme olisi harjoitelleet. Määrittelimme radalle ihanneajan. Kaisa toimi tuomarina ja minä ajanottajana. Annika ja Alli tulivat toisesta ryhmästä avuksemme Annikan toimiessa kontaktituomarina ja Alli oli tuomarinsihteeri. Kiitos Annika ja Alli! Näin saimme pientä harjoitusta siihen, millaista on oikeissa kisoissa. Poikkeuksena virallisiin kisoihin oli se, että ketään ei hylätty ja kontakteille sai palkata. Ohjaajia kuulemma jännitti, mutta se on normaalia (voin kertoa, että kokeneita konkareitakin jännittää).
Annoimme heti suorituksen jälkeen palautteen henkilökohtaisesti. Jokainen sai sitten muistoksi tuomarinsihteerinlipukkeen, missä näkyi samat asiat kuin oikeissa kisalapuissakin, sekä ohjaajille suut makeaksi ja koirien hampaille töitä:-)
Mutta ryhmäläiset yllättivät Kaisan ja minut täydellisesti: he olivat teettäneet meille paidat, missä edessä on kuva ryhmäläisistä ja takana kaikkien nimet "valmentaja" -tekstin alla. Aivan ihana lahja. Minulla oli silloin vaikea pidättää kyyneliä ja nyt täällä kotona ne saavatkin tulla (on jotenkin tyhjä olo)
. Hyvillä mielin voimme kuitenkin "luovuttaa" teidät uusille kesän ryhmien vetäjille.
Kiitos teille kaikille. Paita tulee olemaan kovassa käytössä! Toivotan onnea tulevaisuuden agilityurallenne ja tsempatkaa yhtä lailla tuleviinkin harjoituksiinne. Jokaisessa teissä on potentiaalia vaikka mihin! Jos joskus kuitenkin tulee halu kysyä mitä vaan agiin liittyvää, niin olen valmis auttamaan niissä puitteissä kuin pystyn.
Ystävyydellä "kanaemo" Pirkko
Kommentit