Lähdimme
sukulaisten kanssa viettämään Pääsiäistä Rovaniemelle. Tietenkin tällä
reissulla oli myös tarkoitus eli osallistumiseni agilitykisoihin.
Osallistuin Nucan kanssa 4 starttiin, joiden tuomarina toimi Eija Berglund.
Lauantaina lähdimme
liikenteeseen klo 9 ja kävimme ennen hallille menoa viemässä
Rova-Motellista varaamaamme mökkiin ylimääräiset tavarat. Sieltä sitten
hallille. Ounashallissa on hyvät olosuhteet kisoille ja pohja on hyvä.
Käydäänpäs hieman läpi kisasuorituksiamme:
A-kisa:
Rataprofiili oli tosi mukava. Mutta Nucallapa ei ollutkaan vauhtia eikä
neiti irtaantunut minusta vaikka radalla olisin Nucalle tyypillistä
irtaantumista voinut hyödyntää hyvin. Toinen ongelma tuli putkesta:
neiti laittoi jälleen alahuulen törrölleen ja teki täydellisen kiellon!
Grrrr... Lopulta ohjasin Nucan suoraan väärälle esteelle, joten
hylkyhän siitä tuli. Kokonaisuudessaan ratatyöskentelymme oli
väkinäistä.
B-kisa:
Rata oli aika tiukkaa hallintaa vaativa. Sain kuin sainkin väännettyä
radan Nucan kanssa yhdellä kiellolla (joka tuli jälleen putkesta),
mutta kun ei jälleen ollut irtaantumista, niin yliaikaa kertyi 7 sek,
blaah! Mutta jos jotain hyvää: alussa kokeilin yhtä harjoittelemaani
lähtöä ja se onnistui.
Suoritusten jälkeen lähdimme mökille. Otimme porukalla rennosti,
saunoimme ja söimme ja seurustelimme. Oli kivaa. Yö nukuttiin ihan
hyvin. Sunnuntaina meillä ei ollut aamusta kiire kisapaikalle vaan
lähdimme hallille vasta puolen päivän jälkeen. Toivon hartaasti, että
tänään Nucalla olisi aivan toinen tekemisen meininki.
C-kisa: Jälleen oli haastava
ratapriofiili. profiili oli just sellainen, missä olisin voinut
lähetellä Nuccaa esteille, mutta kun ei neiti taaskaan irronnut, niin
minkäs teet. Meno oli hidasta ja ilman kunnollista draivia. Suoritimme
radan kyllä puhtaasti, mutta yliaikaa tuli 11 sek (voi itkut).
D-kisa: Tiukkaa vääntöä ja
kulmia. Nyt käskytin tiukasti ja hups, neitihän päättikin irtaantua.
Niin siinä sitten lopulta kävi, että irtaantuminen lähti kauempana
olevaan putkeen. Minä olin onnessani, sillä koirani irtaantui,
jeee! Sillä ei olut mitään väliä vaikka tulos olikin hylky!
Kaiken kaikkiaan olin siis suoritustemme jälkeen tosi yllättynyt,
hämmentynyt, huolestunut siitä, että Nucalla ei ollut sitä vauhtia
mihin se pystyy. Mietin mikä voi olla syynä. Yksi syy voi olla se, että
neiti on valeraskaana, toinen syy voi olla omassa löysemmässä
käskytyksessäni, kolmas syy voi olla suoraan sanottuna se, että Nucca
pisti minua ihan 1-0. Videolta kun katsoo niitä putkiin tökkäämisiä,
niin neiti on alahuuli törröllään ja häntä heiluu ylhäällä (eli kyse ei
ole epävarmuudesta, päin vastoin -> lällättämisestä).
Kotimatkalla ajoimme Ranuan kautta ja kävimme siellä syömässä. Kotona olimme klo 21 jälkeen. Kyllä oli rankkaa, mutta mukavaa!
Nyt täytyy alkaa pohtimaan millaisia jatkosuunnitelmia tehdään. Viikon
päästä on vielä kisat, mihin olemme ilmoittautuneet. Treeniä joka
tapauksessa pitää saada alle, sillä treenit ovat olleet vähissä sen
juoksutauon vuoksi.
maanantai, 9. huhtikuu 2007
Kommentit