KiiKo jatko- ja kilpailevien ryhmä, 13.8.2007 klo 18 - 19.45
Tihkusade
ja pieni ukonilma ei näköjään pelotellut ryhmäläisiä, kuten ei
vetäjääkään. Osa oli kuitenkin pois, joten yhdistin jatko- ja kisaavien
ryhmät. Mukana olivat portugalinvesikoira Tara, parson Metku,
australianpaimenkoira Rilla, vierailevana pitkäkarvainen collie Ilona
sekä keskikokoinen villakoira Tatsi.
Treenipohjan tein
viime viikolla Oulussa olleeseen epävirallisten möllirataan.
Harjoittelimme alla olevan radan avulla sylikääntöä sekä sellaista
aloitusta, missä koira jätetään todella viistoon ensimmäisen hypyn
taakse (kirjaimin merkitty pätkä):
Ensimmäinen ratapätkä oli numeroitu rata.
Ensin teimme niin, että ohjaajat menivät esteen nro 2 sivuun ja siitä
sitten liikkeelle ja kääntö putkeen. Kun koira meni putkeen, niin
ohjaaja siirtyi pujotteluun. Koska koirat tuli putkesta todella lujaa,
niin ohjaajat ottivat koiria hieman haltuun ennen pujotteluun
lähettämistä, sillä ilman tätä haltuunottoa koira meni joko pujottelun
ohi tai sitten meni oikein sisään, mutta toinen väli jäi
pujottelematta.
Hypyltä putkeen lähetys siten, että
ohjaajat tekivät valssin, paitsi yhdelle koiralle takaaleikkaus sopi
huomattavasti paremmin!
Kaarros hypyille 7 - 9 sujui hyvin,
kun oli tarkkana ohjaamassa putkelta hypylle 7 ja huomioi, että hyppy
nro 8 meni hieman sivuun. Kunnon ohjaus myös hypylle 9, sillä jos
ohjauas vajaa, niin koirat menivät suoraan putkeen jättäen hypyn
suorittamatta. Putken jälkeen koirille palkka joko pallolla tai
makupalalla, mutta siten, että palkka ei tullut ohjaajalta.
Toisella kierroksella sama ratapohja, mutta putkelle nro 3 otettiin sylikäännöllä. Toimi loistavasti!
Kolmas harkka
oli kirjaimilla merkitty pätkä, missä harjoiteltiin sitä, että koira
jätettiin viistoon hypyn taakse ja ohjaaja siirtyi putken oikealle
puolen (hyppykaarrosten puolelle) puoleen väliin putkea ja sieltä kutsu
hyppy - putkeen ja kun tämä onnistui, niin rata loppuun. Jos koira tuli
ensimmäisen hypyn ohi, niin helpotimme harjoitusta ja otimme viistosti
pelkkää hyppyä ja sitten ohjaaja siirtyi metri kerrallaan etäämmälle.
Johan alkoi pelittämään!
Joka tapauksessa jokainen sai tehdä
niin monta kertaa kutakin harjoitusta, että koirat toimivat ja ohjaajat
ohjasivat kunnolla. Se on kyllä hyvä, kun ei tarvitse kelloon
tuijottaa...
Täytyy sanoa, että hienosti meni jokaisella. Ja
jos ei ensimmäisellä kerralla, niin sitten toisella ja jos ei toisella
niin viimeistään kolmannella. Hyvä te!!
Sadekin loppui - ukkonen meni ohi - samoin kuin treenikin päättyi - nähdään viikon päästä!
maanantai, 13. elokuu 2007
Kommentit